Häpeän lähteillä: seksuaalisuus, sensuaalisuus ja nautinto  

Työpaja psykologeille ja psykoterapeuteille

Aika: ma 2.6. Klo 9.30-16.30

Paikka: Merimiehenkatu 29, Helsinki

Osallistujat: psykologit, sekä psykoterapeutit

Hinta: 120 e + alv 25,5 %

Kouluttaja: Linda Tavio, psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti

Seksuaalisuuteen liittyy paljon häpeää. Mielessä voi olla uskomuksia tai mielikuvia, jotka kapeuttavat oman seksuaalisuuden toteuttamista. Tai kehossa jähmettymistä ja esteitä, jotka estävät aistimasta ja ilmaisemasta itseään seksuaalisesti. Katseen alla oleminen, intiimiin yhteyteen tuleminen tai omien tarpeiden ja rajojen ilmaisu voivat herättää häpeää. 

Antautuminen nautinnolle voi olla pelottavaa. Sensuaalisuuden ja herkkyyden ilmaisu voi tuottaa häpeää. Seksuaalisen voiman tunteminen tai näyttäminen voi tuottaa häpeää. Omat seksuaalifantasiat tai mieltymykset voivat hävettää. Seksuaalisuus saatetaan mieltää kapeutuneesti yhdynnän kautta, eikä näyttäytyä kokonaisvaltaisena elämän energiana. Seksuaalinen yhdyntä taas voi näyttäytyä suorituksena, jossa pitäisi onnistua, tehdä oikein tai olla hyvä. 

Millainen on sinun kokonainen, moninainen ja keskeneräinen seksuaalisuutesi? Onko sinun lupa tutkia ja puhua siitä häpeästä huolimatta tai häpeän huomioiden? Mitä jos voisit olla seksuaalisuutesi kanssa subjekti, eikä objekti?

Lämpimästi tervetuloa tutkimaan omaa seksuaalisuuden virtaa, sekä sen esteitä kollegoiden kanssa. Työpajan tarkoitus on tehdä seksuaalisuuteen liittyvää häpeää tutummaksi, auttaa tutkimaan aihetta häpeästä huolimatta, sekä mahdollistaa sen tutkimisen myös asiakkaiden kanssa. Kaikki työpajan harjoitukset ovat vapaaehtoisia kutsuja, joihin saa tarttua tai olla tarttumatta. Jakamiset tapahtuvat pääasiassa pareittain. 

Häpeän lähteillä- työpajoissa lähestytään häpeää eri kulmista sekä henkilökohtaisena että kollektiivisena ilmiönä. Työskentely on kehollista ja kokemuksellista. Itse- ja yhteissäätelykeinoina hyödynnetään liikettä, kosketusta, katsetta sekä hengitystä. 

Työpajojen tavoite on lisätä häpeäsensitiivisyyttä terveydenhuollossa: taitoa häpeän tunnistamiseen, sekä uskallusta sen keholliseen ja sanalliseen käsittelyyn. 

Lämpimästi tervetuloa, kaikkinesi!

ILMOITTAUTUMINEN:

https://forms.gle/iVCnPFY9NrPxhhNU8

Häpeän lähteillä- palautteista poimittuja:

“Sinun tapasi olla oli mulle niin arvokasta ja elävöittävää, että mitkään sanat ei riitä kuvaamaan sitä. Ihan kuin olisin tullut kotiin. Että näinkin voi ja saa olla ja ilmaista itseään, antaa tunteiden näkyä ja virrata, ilman että siinä oli mitään rajatonta. –  Kun olen koko elämäni oppinut piilottamaan omaa herkkyyttäni ja siihenkin liittyy niin paljon häpeän ja vääränlaisuuden kokemuksia, niin on niiiiin tärkeää saada olla ihmisten seurassa, jotka mallintavat toisenlaista olemisen tapaa. Tämä kaikki teki olostani päivän aikana helpon ja turvallisen ja ruokki elinvoimaani, villiä naista ja tyttöä minussa.” 

“Ohjaus oli yksi parantavimmista elementeistä koko työpajassa, ja minusta ratkaisevan tärkeässä roolissa siinä, että pystyin ja uskalsin olla niin rehellisesti ja rohkeasti auki ja paljaana. Pidin siitä, että turvallisuutta korostettiin; … Erityisen vaikuttunut olen ohjauksesi rehellisyydestä, aitoudesta, elävyydestä ja virtaavuudesta. Mikä voisi sulattaa ja pehmittää osallistujien häpeää ja jännitystä paremmin, kuin se että ohjaaja on aidosti elävä, tunteva ja tunteensa näyttävä ihminen, joka tuo esille oman haavoittuvuutensa ja keskeneräisyytensä ja kohtaa toiset lämmöllä ja hyväksynnällä. Vaikutuin myös siitä, että ohjaajana samanaikaisesti pidit ja kannattelit tilaa todella turvallisesti ja vakaasti JA istuit piirissä muiden rinnalla rehellisenä ja samanvertaisena ihmisenä. Ohjauksessa oli koko päivän läpi hyvin turvallista ja helppo olla, vaikka aihe oli raskas.”

“Työpajan vahva kehollinen ote oli tosi toimivaa, alkuun se jännitti, mutta hyvin nopeasti jännitys suli, kun keho rentoutui. Kehollisuus toteutettiin valtavan turvallisella tavalla, se oli vaikuttavaa. Kehon liikuttaminen silmät kiinni, pienet välihengitykset ja jatkuva tila tehdä, mikä itselle tuntuu parhaimmalta sekä aktiivinen kannustus sen kuuntelemiseen tuntuivat tärkeiltä. Tällaisen aiheen äärellä ollessa lupa toimia omien rajojen sisältä käsin kuvautuu tosi ollennaisena, minusta siitä huolehdittiin työpajassa taitavasti. Yllätyin, miten parin kanssa, jota en ennalta tuntenut, löytyi työpajassa käytettyjen harjoitusten kautta nopeasti luottamus ja turva asettua häpeän tunteeseen ja myös pyytää itselle sellaista (esim. olkapään koskettaminen), mitä siinä hetkessä tarvitsin. “

Lisätietoa: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com

Lisää häpeästä:

Häpeä on voimakas kehollinen reaktio, jonka ydintä sanalliset interventiot eivät tavoita. Se voi kokonaisvaltaisuudestaan huolimatta jäädä piiloon pitkässäkin psykoterapiaprosessissa. Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotetuksi riittävällä ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Häpeä herää jos jäämme yksin haavoittuvassa tilassa ilman, että saamme toisilta apua säätelyssä. Häpeä on sosiaalinen tunne: erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.  Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta, oman totuuden ohittamisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys, myötätunto ja anteeksianto. Tervettä häpeää tulisikin seurata syyllisyys, joka pyrkii korjaamaan yhteyttä. Näitä terveitä merkkejä ihmisen tunne-elämässä tulisi vahvistaa ja juhlia. 

Häpeä hidastaa terapeuttista työskentelyä, koska se haluaa piilottaa asiat, jotka kipeimmin tarvitsevat vastaanottajan. Häpeän tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska se suojautuu moniin eri asuihin. Häpeä voi näyttäytyä yhtä lailla aggressiivisuutena, miellyttämisenä, estyneisyytenä, täydellisyytenä kuin itseinhonakin. Häpeä voi näyttämöllistyä hoitosuhteessa tavoilla, joiden tunnistaminen on tärkeää turvallisen tunnesuhteen syntymiseksi. 

Häpeästä kärsivä asiakas virittää häpeää sekä suojautumista häpeältä myös työntekijässä. Omien vastatunteiden ja häpeädynamiikan tunnistaminen on keskeistä korjaavan hoitosuhteen kannalta. Erityisesti kroonisesta häpeästä kärsivien asiakkaiden olisi tärkeä tutustua terapeuttiinsa kehollisena ja emotionaalisena ihmisenä, vastakohtana koko elämän kestäneelle yhteydettömyydelle, joka on saattanut näyttää, mutta ei tuntua yhteydeltä.

Lempeästi tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa turvallisen ryhmän ja ohjauksen alla!

Kouluttajasta:

Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti, joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä sallittua keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

Lue lisää häpeästä:

• Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung (2015 & 2021)

• Lapsuuden kehityksellinen trauma: syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen. Juha Klaavu (2023)

• Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)

• Häpeän hoito, Katja Myllyviita (2020)

Kosketus psykologin ja psykoterapeutin työssä – mahdollisuudet, rajat ja riskit

Ilmoittautuminen:

https://hsky.fi/kurssit/terveys-ja-sosiaaliala/mieli-ja-psykologia/kosketus-psykologin-ja-psykoterapeutin-tyossa-mahdollisuudet-rajat-ja-riskit/

Aika: pe 25.10.2024 klo 9.00-16.30

Sisältö: Kosketus on tärkeimpiä ja varhaisimpia vuorovaikutuksen kokemuksiamme. Kosketus aktivoi oksitosiinijärjestelmän, joka on yhteydessä rauhoittumiseen, sosiaaliseen liittymiseen ja sosiaaliseen havaitsemiseen. Kosketus voi laskea verenpainetta ja stressihormonipitoisuuksia elimistössä. Turvallinen kosketus aktivoi parasympaattisen hermoston vatsanpuoleisen haaran, joka taas mahdollistaa levon, palautumisen, ruuansulatuksen, kasvun ja kudosten paranemisen. Kosketus luo edellytyksiä yhteisyyden ja turvallisuuden tunteen lisääntymiselle. Kosketus on yksi voimallisimmista kehollisen kanssasäätelyn muodoista. Kosketus on siis väylä, jonka avulla voidaan tavoittaa niitä asioita, jotka ovat keskeisiä myös psykologisissa hoitosuhteissa.

Toisaalta kosketuksen käyttö psykoammattilaisten työssä on ollut kautta historian hyvin ristiriitainen aihe. On totta, että kosketukseen liittyy myös riskejä. Kosketus voi herättää voimakkaita tunteita ja tarpeita. Se voi aktivoida asiakkaassa varhaisia tarvitsevuuden ja vaillejäämisen kokemuksia. Kosketuksella voi myös rikkoa toisen rajoja. Joissain tilanteissa kosketus voi aktivoida seksuaalisia tunteita ja tarpeita. Näistä kaikista tasoista psykoammattilaisen tulee olla tietoinen ottaessaan kosketuksen mukaan hoidon interventioksi. Työntekijän tulee myös olla riittävän tietoinen omista tunteistaan, joita kosketus herättää, sekä valmius ottaa asiakkaassa herääviä tasoja vastaan. Kosketus vaikuttaa kokemuksellisesti molempiin osapuoliin: siihen joka koskettaa ja siihen, joka tulee kosketetuksi.

Workshop koostuu luento-osuudesta ja kokemuksellisesta, kehollisesta työskentelystä. Käymme läpi sitä, miten kosketus vaikuttaa psykofyysisellä ja vuorovaikutuksellisella tasolla. Pohdimme kosketuksen mahdollisuuksia ja mahdollisia haittoja psykologin ja psykoterapeutin työssä. Teemme kokemuksellisia, kehollisia harjoituksia liittyen turvalliseen kosketukseen, yhteyden luomiseen sekä rajojen ilmaisemiseen ja kunnioittamiseen. 

Kohderyhmä: Psykologit, psykoterapeutit sekä alojen loppuvaiheen opiskelijat.

Kouluttajat: Laura Mannila on psykofyysiseen psykoterapiaan erikoistunut psykoterapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja. Hän on työskennellyt viitisentoista vuotta kehopsykoterapian parissa sekä työnohjannut kymmenisen vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kuten psykoterapeutteja, psykologeja, fysio- ja toimintaterapeutteja ja sairaanhoitajia. Laura toimii kouluttajana psykofyysisen psykoterapian perus- ja syventävissä koulutuksissa, psykofyysisessä työnohjaajakoulutuksessa sekä vierailevana kouluttajana useissa oppilaitoksissa. Kosketus on yksi mahdollinen työskentelytapa psykofyysisessä viitekehyksessä. Lisäksi Laura työskentelee hevosavusteisesti, jossa kontakti ja kosketus eläimen kanssa on tärkeä osa työskentelyä.

Linda Tavio on psykologi, integratiivinen psykoterapeutti, sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa). Hän on työskennellyt kymmenisen vuotta psykologina ja muutaman vuoden psykoterapeuttina. Lindan ammatillinen polku psykologian opintojen aikana on alkanut varhaisen vuorovaikutuksen parissa työskennellen, josta kosketus jäi osaksi Lindan ammatillista työskentelyä. Linda on psykologien Koulutusverkosto Verson kokemuksellinen kouluttaja ja kouluttanut erilaisia ryhmiä mm. rajoista, vuorovaikutuksesta sekä kunnioittavasta kosketuksesta.

Kurssimaksu: 240 € 

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ jatko-osa: avuttomuus, epävarmuus, ei-tietäminen

AJANKOHTA: pe 14.6. klo 9.30-17.00

SIJAINTI: Merimiehenkatu 29, Helsinki

ILMOITTAUTUMINEN:

https://forms.gle/eWAJ3jESeRZFMTo7A

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ- PALAUTTEISTA POIMITTUJA: "Vaikuttava, koskettava, ihmisyyden ytimessä, hyvyys, elävyys, aitous, lämpö, traumakokemuksiin pääsy turvallisesti, elävöittävä, pysäyttävä, mullistava, havahduttava, eteenpäin vievä, osallistujien toiveita tarkkaan huomioiva, turvallinen tila" https://www.lindatavio.com/palautteita

KURSSIKUVAUS:

Psykoammattilaisen vastaanotolla ollaan usein monitasoisten ja mutkikkaiden kysymysten äärellä. Ongelmallisiin kokemuksiin, olosuhteisiin ja olotiloihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Ihmissysteemin muutosprosessit vievät ennalta määrittelemättömän ajan. Psykoammattilaiselta odotetaan avuttomuuden ja epävarmuuden sietoa, sekä ei-tietävän tilan ylläpitoa. Mutta mitä ja millaista se on sisäisesti. Miten rakentaa turvallista suhdetta avuttomuuteen.

Avuttomuus ja epävarmuus ovat inhimillisiä kokemuksia, mutta niihin voi olla linkittyneenä myös häpeää, joka pyrkii katkaisemaan emotionaalisen yhteyden. Avuttomuus on voinut assosioitua traumaattiseen tapahtumaan tai rakentua kielletyksi kokemukseksi puhtaasti siksi, ettei sen äärellä ole tuntenut turvallista yhteyttä toiseen. Työpaja on mahdollisuus tutkia omaa suhdetta näihin kokemuksiin: omia avuttomuus-häpeä-syklejä, sekä tästä nousevia suojia. Käytämme erilaisia kanssasäätelyn muotoja, kuten kosketusta, liikettä, katsetta ja hengitystä keinoina tehdä tilaa kokea elävämmin oma ja toisen kokemusmaailma. 

Tutkimme myös radikaalia hyväksyntää avuttomuuden edessä. Emme nimittäin voi aina vaikuttaa toisiin ihmisiin, olosuhteisiin joissa olemme tai edes oman ihmissysteemin lainalaisuuksiin. Jos pidämme yllä uskomusta, että näin olisi, häpeämme jos emme yllä tähän tavoitteeseen. 

Tervetuloa tutustumaan omaan avuttomuus-häpeään, epävarmuus-häpeään ja ei-tietämisen tilaan kollegiaalisessa kannattelussa. Niiden viriämiseen kehossa ja mielessä. Sinun tapaasi suojautua niitä tuntemasta. Häpeään joka kumpuaa siitä jos et salli itsesi olla avuton. Oman keskeneräisyyden, "tyhmyyden" tai tyhjyyden äärelle. Tervetuloa turvallisen hädän äärelle.

Elämme pärjäämistä, suorittamista ja tietämistä korostavassa yhteiskunnassa. Tämä työpaja on vastalääke, lempeää anarkiaa, joka puhuu haavoittuvampien osiemme kieltä. Lämpimästi tervetuloa tutkimaan relationaalisin, kehollisin ja kokemuksellisin keinoin itseäsi ja ihmisyyttä. Työpajan harjoituksia voi soveltaa terapeuttiseen työhön oman ammattitaidon puitteissa.

OHJAAJASTA:

Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa), joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

Kosketus psykologin ja psykoterapeutin työssä - mahdollisuudet, rajat ja riskit

Aika: pe 16.2.2024 klo 9.00-16.30

Sisältö: Kosketus on tärkeimpiä ja varhaisimpia vuorovaikutuksen kokemuksiamme. Kosketus aktivoi oksitosiinijärjestelmän, joka on yhteydessä rauhoittumiseen, sosiaaliseen liittymiseen ja sosiaaliseen havaitsemiseen. Kosketus voi laskea verenpainetta ja stressihormonipitoisuuksia elimistössä. Turvallinen kosketus aktivoi parasympaattisen hermoston vatsanpuoleisen haaran, joka taas mahdollistaa levon, palautumisen, ruuansulatuksen, kasvun ja kudosten paranemisen. Kosketus luo edellytyksiä yhteisyyden ja turvallisuuden tunteen lisääntymiselle. Kosketus on yksi voimallisimmista kehollisen kanssasäätelyn muodoista. Kosketus on siis väylä, jonka avulla voidaan tavoittaa niitä asioita, jotka ovat keskeisiä myös psykologisissa hoitosuhteissa.

Toisaalta kosketuksen käyttö psykoammattilaisten työssä on ollut kautta historian hyvin ristiriitainen aihe. On totta, että kosketukseen liittyy myös riskejä. Kosketus voi herättää voimakkaita tunteita ja tarpeita. Se voi aktivoida asiakkaassa varhaisia tarvitsevuuden ja vaillejäämisen kokemuksia. Kosketuksella voi myös rikkoa toisen rajoja. Joissain tilanteissa kosketus voi aktivoida seksuaalisia tunteita ja tarpeita. Näistä kaikista tasoista psykoammattilaisen tulee olla tietoinen ottaessaan kosketuksen mukaan hoidon interventioksi. Työntekijän tulee myös olla riittävän tietoinen omista tunteistaan, joita kosketus herättää, sekä valmius ottaa asiakkaassa herääviä tasoja vastaan. Kosketus vaikuttaa kokemuksellisesti molempiin osapuoliin: siihen joka koskettaa ja siihen, joka tulee kosketetuksi.

Workshop koostuu luento-osuudesta ja kokemuksellisesta, kehollisesta työskentelystä. Käymme läpi sitä, miten kosketus vaikuttaa psykofyysisellä ja vuorovaikutuksellisella tasolla. Pohdimme kosketuksen mahdollisuuksia ja mahdollisia haittoja psykologin ja psykoterapeutin työssä. Teemme kokemuksellisia, kehollisia harjoituksia liittyen turvalliseen kosketukseen, yhteyden luomiseen sekä rajojen ilmaisemiseen ja kunnioittamiseen.

Kohderyhmä: Psykologit, psykoterapeutit sekä alojen loppuvaiheen opiskelijat.

Kouluttajat: Laura Mannila on psykofyysiseen psykoterapiaan erikoistunut psykoterapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja. Hän on työskennellyt viitisentoista vuotta kehopsykoterapian parissa sekä työnohjannut kymmenisen vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kuten psykoterapeutteja, psykologeja, fysio- ja toimintaterapeutteja ja sairaanhoitajia. Laura toimii kouluttajana psykofyysisen psykoterapian perus- ja syventävissä koulutuksissa, psykofyysisessä työnohjaajakoulutuksessa sekä vierailevana kouluttajana useissa oppilaitoksissa. Kosketus on yksi mahdollinen työskentelytapa psykofyysisessä viitekehyksessä. Lisäksi Laura työskentelee hevosavusteisesti, jossa kontakti ja kosketus eläimen kanssa on tärkeä osa työskentelyä.

Linda Tavio on psykologi, integratiivinen psykoterapeutti, sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa). Hän on työskennellyt kymmenisen vuotta psykologina ja muutaman vuoden psykoterapeuttina. Lindan ammatillinen polku psykologian opintojen aikana on alkanut varhaisen vuorovaikutuksen parissa työskennellen, josta kosketus jäi osaksi Lindan ammatillista työskentelyä. Linda on psykologien Koulutusverkosto Verson kokemuksellinen kouluttaja ja kouluttanut erilaisia ryhmiä mm. rajoista, vuorovaikutuksesta sekä kunnioittavasta kosketuksesta.

Kurssimaksu: 240 €

Kesto: 8 ot

Kurssin aikataulu:

• Pe 16.02.2024 09:00-16:30 Helsingin seudun kesäyliopiston koulutustila, Vilhonvuorenkatu 12

https://hsky.fi/kurssit/terveys-ja-sosiaaliala/mieli-ja-psykologia/kosketus-psykologin-ja-psykoterapeutin-tyossa-mahdollisuudet-rajat-ja-riskit/?fbclid=IwAR2E56BQIVFhONv-Gtl-EEP9j7mPMruQNZ64xQzZBDVcTFj8Oi3junQ_-bA

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ: TYÖPAJAT AMMATTILAISILLE

Huom! Työpajat on tarkoitettu psykologeille, psykiatreille, sekä psykoterapeuteille. Työpajan edellytyksenä on oma psykoterapiaprosessi käytynä tai käynnissä olevana. Jos olet opiskelija, ota rohkeasti yhteyttä ja arvioidaan yhdessä valmiuttasi osallistua.

VOIT ILMOITTAUTUA YHTEEN TAI MOLEMPIIN.

Aika: Häpeän lähteillä I: pe 17.11.2023, klo 9-17.00 (Häpeän ja vastavuoroisten asetelmien kehollistaminen)

Häpeän lähteillä II: pe 8.12.2023 (Piilotettu minuus ja vastuu)

Paikka: Merimiehenkatu 29, Helsinki

Hinta: Yhteen työpajaan ilmoittautuminen: 120 e + alv 24 (kaikki nyt ennakkohinnalla)

Kahteen ilmoittautuminen yhteensä 200 e + alv 24 %.

Kouluttaja: Linda Tavio, psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti, psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa)

"Syntyessämme jäiseen järveen, emme tiedä miltä virtaava vesi tuntuu. Yhteytemme on olla yhdessä jähmettyneitä, yhdessä erillisiä" (Peltola, 2022, sit. Hubl)

Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä haluaa piiloutua, vaikka sen pitäisi astua esiin. Häpeä on kuitenkin tunnetta paljastumisesta ilman arvoa, ja siksi se tulisi sulattaa hyväksyvän ja kunnioittavan katseen alla. Häpeä on kehollinen reaktio, minkä vuoksi sanalliset interventiot eivät riitä. Häpeä on sosiaalinen tunne: erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.

Häpeän lähteillä on työpaja ammattilaisille, jotka ovat valmiita tutustumaan omaan häpeäänsä ja sieltä ammentamaan viisautta asiakkaiden auttamiseen. Kollegiaalisen kannattelun voimin tutustutaan syvemmin omiin häpeän puroihin, sekä lähteeseen, josta ne virtaavat. Tunnustellaan, koetaan, sanoitetaan, näytetään ja jaetaan sitä muiden kanssa, sekä kunnioitetaan ja todistetaan muiden kokemuksia. Työpajassa lähestytään häpeää henkilökohtaisena sekä kollektiivisena ilmiönä erilaisten kehollisten ja sanallisten tehtävien kautta. Valokuvat, katse, hengitys, liike, sekä kosketus syventävät tunneyhteyttä itseen ja toiseen. Omien häpeällisten tulkintojen ja uskomusten sanoittaminen, kirjoittaminen, sekä kehollinen etäisyydenotto jäsentävät ja luovat hahmoa omalle häpeälle.

Häpeä pukeutuu yksityiseen hahmoon, mutta on kollektiivista ja siksi sen purkaminen juuri yhteisön kannattelussa on vaikuttavampaa. Tässä työpajassa on mahdollisuus tunnistaa, tunnustaa ja paljastaa jotain syvää inhimillistä itsestä, mutta ei ilman arvoa. Häpeä tarvitsee päivänvalon, elävän vastaanoton ja lämpimän sylin. Häpeää on kaikissa meissä. Häpäisijä löytyy kaikista meistä. Työpajassa annetaan tarvittaessa tilaa myös sisällämme olevan häpäisijän tunnustuksille, vastuunotolle, sekä anteeksiannolle.

Lempeästi tervetuloa kollektiivisen, mutta ainutlaatuisen häpeäsi kanssa yhteyteen vertaisten kanssa! ❤️ Työpajan harjoituksia voi soveltaa terapeuttiseen työhön oman ammattitaidon puitteissa.

OHJAAJASTA:

Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa), joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

SITOVA ILMOITTAUTUMINEN:

https://forms.gle/eeg1PQ9C53XSrLpb8

LISÄTIETOA: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com

PERUUTUSEHDOT: Peruutus kuukausi ennen koulutusta, pidätetään 50 e (sis. lähetetyt materiaalit). Alle kuukausi koulutuksen jälkeen 50 % kurssihinnasta pidätettävä. Osallistujalla kuitenkin mahdollisuus hankkia tilalle korvaava osallistuja.

____________________________________________________________________________________________

MITÄ ON HÄPEÄ?

Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotetuksi riittävällä ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta, oman totuuden ohittamisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys sekä myötätunto.

Miltä häpeä siis tuntuu ja näyttää? Se voi olla muljahdus vatsassa, jäykkyys leukaperissä, tunnottomuus kehossa, hengityksen pidättäminen tai sähköisku, joka hyökyy kehon läpi.

Se voi olla katsekontaktin välttämistä tai hartioiden lysähtämistä. Se voi olla naurun pidättämistä tai itkun jäätymistä kurkkuun. Omien rajojen ilmaisematta jättämistä. Se voi olla kehon jäykkyyttä silloin, kun haluaisi liikkua. Mielen äkillistä tyhjentymistä ajatuksista. Puheenaiheen välttämistä. Oman haavoittuvuuden, viattomuuden, tai lämmön näyttämättä jättämistä. Alisuoriutumista ja luovuttamista. Suorittamista, miellyttämistä, täydellisyyden tavoittelua ja älyllistämistä. Hyökkäämistä ja puolustautumista.

Häpeää tuottavaa voi olla toisten arvostelu, vertailu, kriittisyys, kontrollointi. Huomiotta jättäminen, ulkopuolelle jättäminen, yksin jättäminen, reagoimattomuus. Sellaisen vaatiminen toiselta, mikä ei ole mahdollista tai luonnollista. Häpäisyä on moittiminen ja haukkuminen. Naurahdus toisen kiinnostuksen kohteille, tunteille, olemukselle, ilmaisulle, seksuaalisuudelle. Se on vähättelyä toisen taitoja kohtaan. Se on toisen määrittelyä ja lokerointia. Se on ohittamista tai alistamista. Henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kiinnostavaa ja oleellista on myös se, että häpäisemällä toisia, vahvistamme samalla omaa sisäistä häpeäämme vastavuoroisen position (esim. arvostelee-häpeää) muodossa.

Yksi yleisimpiä hoitotyössä vastaantulleita häpeän lähteitä on kohtaamattomuuden häpeä. Itselle tärkeän ihmisen toistuva reagoimattomuus, kohtaamattomuus ja yhteydettömyys on aiheuttanut hahmottoman häpeän kokemuksen, joka on supistanut tai leikannut oman kokemusmaailman olemattomiin. Kokeminen on kivuliasta, koska sen kanssa on jäänyt yksin.

Häpeän alkuperäisestä lähteestä riippumatta, häpeä voi löytää hyvin moninaisia puroja, joissa se virtaa. Voimme hävetä jotain konkreettista (keho, suoritukset, kiinnostuksen kohteet, elämäntapahtumat, ideologiat) tai omia luonteenpiirteitä (liian herkkä, liian ujo, liian äänekäs, liian rauhallinen, liian erikoinen, liian tavallinen). Tyypillistä suomalaista häpeää on hävetä omaa herkkyyttä, tarvitsevuutta, haavoittuvuutta ja rajallisuutta, sekä omien tunteiden viriämistä tai ilmaisua. Usein häpeämmekin juuri sitä, mikä meissä on kaikkein inhimillisintä, kauneinta ja pyhintä (Peltola, 2022).

Häpeä on kehollinen reaktio. Neurobiologinen prosessi. Terveessä kontekstissa se voi suojella ja palvella yhteisöä toteuttamaan arvojaan ja elämään totuudellisesti. Pahimmillaan se kuitenkin lamaannuttaa tai saa pakenemaan ja hyökkäämään: piilottamaan sen, mikä eniten kaipaisi vastaanottoa.

Tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa.

Lue lisää häpeästä:

-Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)

-Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung

-Lapsuuden kehityksellinen trauma: syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen. Juha Klaavu

-Working with Emotions in Psychotherapy (2003), Leslie Greenberg, Sandra Päiviö

HÄPEÄN LÄHTEILLÄ: työpaja ammattilaisille

Huom! Työpaja on tarkoitettu psykologeille, psykiatreille, sekä psykoterapeuteille. Työpajan edellytyksenä on oma psykoterapiaprosessi käytynä tai käynnissä olevana. Jos olet opiskelija, ota rohkeasti yhteyttä ja arvioidaan yhdessä valmiuttasi osallistua.

Aika: sunnuntaina 3.9.2023, klo 10-16.30
Paikka: Haapaniemenkatu 6, Helsinki
Hinta: Ennakkohinta 120 e + alv 24 % 1.6.2023 saakka, normaalihinta 150 e + alv 24%
Kouluttaja: Linda Tavio, psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti, psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa)

"Syntyessämme jäiseen järveen, emme tiedä miltä virtaava vesi tuntuu. Yhteytemme on olla yhdessä jähmettyneitä, yhdessä erillisiä" (Peltola, 2022, sit. Hubl)

Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä haluaa piiloutua, vaikka sen pitäisi astua esiin. Häpeä on kuitenkin tunnetta paljastumisesta ilman arvoa, ja siksi se tulisi sulattaa hyväksyvän ja kunnioittavan katseen alla. Häpeä on kehollinen reaktio, minkä vuoksi sanalliset interventiot eivät riitä. Häpeä on erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon.

Häpeän lähteillä on työpaja ammattilaisille, jotka ovat valmiita tutustumaan omaan häpeäänsä ja sieltä ammentamaan viisautta asiakkaiden auttamiseen. Kollegiaalisen kannattelun voimin tutustutaan syvemmin omiin häpeän puroihin, sekä lähteeseen, josta ne virtaavat. Tunnustellaan, koetaan, sanoitetaan, näytetään ja jaetaan sitä muiden kanssa, sekä kunnioitetaan ja todistetaan muiden kokemuksia. Työpajassa lähestytään häpeää henkilökohtaisena sekä kollektiivisena ilmiönä erilaisten kehollisten ja sanallisten tehtävien kautta. Valokuvat, katse, hengitys, liike, sekä kosketus syventävät tunneyhteyttä itseen ja toiseen. Omien häpeällisten tulkintojen ja uskomusten sanoittaminen, kirjoittaminen, sekä kehollinen etäisyydenotto jäsentävät ja luovat hahmoa omalle häpeälle.

Häpeä pukeutuu yksityiseen hahmoon, mutta on kollektiivista ja siksi sen purkaminen juuri yhteisön kannattelussa on vaikuttavampaa. Tässä työpajassa on mahdollisuus tunnistaa, tunnustaa ja paljastaa jotain syvää inhimillistä itsestä, mutta ei ilman arvoa. Häpeä tarvitsee päivänvalon, elävän vastaanoton ja lämpimän sylin. Häpeää on kaikissa meissä. Häpäisijä löytyy kaikista meistä. Työpajassa annetaan tarvittaessa tilaa myös sisällämme olevan häpäisijän tunnustuksille, vastuunotolle, sekä anteeksiannolle.

Lempeästi tervetuloa kollektiivisen, mutta ainutlaatuisen häpeäsi kanssa yhteyteen vertaisten kanssa! Työpajan harjoituksia voi soveltaa terapeuttiseen työhön oman ammattitaidon puitteissa.

OHJAAJASTA:
Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti (koulutuksessa), joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.

SITOVA ILMOITTAUTUMINEN:
https://docs.google.com/…/1FAIpQLSdJuiUAFStEpwd82…/viewform…

LISÄTIETOA: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com
_________________________________________

MITÄ ON HÄPEÄ?
Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotettu ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys sekä myötätunto.

Miltä häpeä siis tuntuu ja näyttää? Se voi olla muljahdus vatsassa, jäykkyys leukaperissä, tunnottomuus kehossa, hengityksen pidättäminen tai sähköisku, joka hyökyy kehon läpi.
Se voi olla katsekontaktin välttämistä tai hartioiden lysähtämistä. Se voi olla naurun pidättämistä tai itkun jäätymistä kurkkuun. Omien rajojen ilmaisematta jättämistä. Se voi olla kehon jäykkyyttä silloin, kun haluaisi liikkua. Mielen äkillistä tyhjentymistä ajatuksista. Puheenaiheen välttämistä. Oman haavoittuvuuden, viattomuuden, tai lämmön näyttämättä jättämistä. Alisuoriutumista ja luovuttamista. Suorittamista, miellyttämistä, täydellisyyden tavoittelua. Hyökkäämistä ja puolustautumista.

Häpeää tuottavaa voi olla toisten (ja itsensä) arvostelu, vertailu, kriittisyys. Huomiotta jättäminen, ulkopuolelle jättäminen, yksin jättäminen, reagoimattomuus. Sellaisen vaatiminen toiselta, mikä ei ole mahdollista tai luonnollista. Häpäisyä on moittiminen ja haukkuminen. Naurahdus toisen kiinnostuksen kohteille, tunteille, olemukselle, ilmaisulle, seksuaalisuudelle. Se on vähättelyä toisen taitoja kohtaan. Se on toisen määrittelyä ja lokerointia. Se on ohittamista tai alistamista. Kiinnostavinta ja oleellisinta on se, että häpäisemällä toisia, vahvistamme samalla omaa sisäistä häpeäämme vastavuoroisen position (esim. arvostelee-häpeää) muodossa.

Yksi yleisimpiä hoitotyössä vastaantulleita häpeän lähteitä on kohtaamattomuuden häpeä. Itselle tärkeän ihmisen toistuva reagoimattomuus, kohtaamattomuus ja yhteydettömyys on aiheuttanut hahmottoman häpeän kokemuksen, joka on supistanut tai leikannut oman kokemusmaailman olemattomiin. Kokeminen on kivuliasta, koska sen kanssa on jäänyt yksin.

Häpeän alkuperäisestä lähteestä riippumatta, häpeä voi löytää hyvin moninaisia puroja, joissa se virtaa. Voimme hävetä jotain konkreettista (keho, suoritukset, kiinnostuksen kohteet, elämäntapahtumat, ideologiat) tai omia luonteenpiirteitä (liian herkkä, liian ujo, liian äänekäs, liian rauhallinen, liian erikoinen, liian tavallinen). Tyypillistä suomalaista häpeää on hävetä omaa herkkyyttä, tarvitsevuutta, haavoittuvuutta ja rajallisuutta, sekä omien tunteiden viriämistä tai ilmaisua. Usein häpeämmekin juuri sitä, mikä meissä on kaikkein inhimillisintä, kauneinta ja pyhintä (Peltola, 2022).

Häpeä on kehollinen reaktio. Neurobiologinen prosessi. Terveessä kontekstissa se voi suojella ja palvella yhteisöä toteuttamaan arvojaan ja elämään totuudellisesti. Pahimmillaan se kuitenkin lamaannuttaa tai saa pakenemaan ja hyökkäämä: piilottamaan sen, mikä eniten kaipaisi vastaanottoa.

Tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa.

Lue lisää häpeästä:
-Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)
-Working with Emotions in Psychotherapy (2003), Leslie Greenberg, Sandra Päiviö
-Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung