Häpeän lähteillä: seksuaalisuus, sensuaalisuus ja nautinto
Työpaja psykologeille ja psykoterapeuteille
Aika: ma 2.6. Klo 9.30-16.30
Paikka: Merimiehenkatu 29, Helsinki
Osallistujat: psykologit, sekä psykoterapeutit
Hinta: 120 e + alv 25,5 %
Kouluttaja: Linda Tavio, psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti
Seksuaalisuuteen liittyy paljon häpeää. Mielessä voi olla uskomuksia tai mielikuvia, jotka kapeuttavat oman seksuaalisuuden toteuttamista. Tai kehossa jähmettymistä ja esteitä, jotka estävät aistimasta ja ilmaisemasta itseään seksuaalisesti. Katseen alla oleminen, intiimiin yhteyteen tuleminen tai omien tarpeiden ja rajojen ilmaisu voivat herättää häpeää.
Antautuminen nautinnolle voi olla pelottavaa. Sensuaalisuuden ja herkkyyden ilmaisu voi tuottaa häpeää. Seksuaalisen voiman tunteminen tai näyttäminen voi tuottaa häpeää. Omat seksuaalifantasiat tai mieltymykset voivat hävettää. Seksuaalisuus saatetaan mieltää kapeutuneesti yhdynnän kautta, eikä näyttäytyä kokonaisvaltaisena elämän energiana. Seksuaalinen yhdyntä taas voi näyttäytyä suorituksena, jossa pitäisi onnistua, tehdä oikein tai olla hyvä.
Millainen on sinun kokonainen, moninainen ja keskeneräinen seksuaalisuutesi? Onko sinun lupa tutkia ja puhua siitä häpeästä huolimatta tai häpeän huomioiden? Mitä jos voisit olla seksuaalisuutesi kanssa subjekti, eikä objekti?
Lämpimästi tervetuloa tutkimaan omaa seksuaalisuuden virtaa, sekä sen esteitä kollegoiden kanssa. Työpajan tarkoitus on tehdä seksuaalisuuteen liittyvää häpeää tutummaksi, auttaa tutkimaan aihetta häpeästä huolimatta, sekä mahdollistaa sen tutkimisen myös asiakkaiden kanssa. Kaikki työpajan harjoitukset ovat vapaaehtoisia kutsuja, joihin saa tarttua tai olla tarttumatta. Jakamiset tapahtuvat pääasiassa pareittain.
Häpeän lähteillä- työpajoissa lähestytään häpeää eri kulmista sekä henkilökohtaisena että kollektiivisena ilmiönä. Työskentely on kehollista ja kokemuksellista. Itse- ja yhteissäätelykeinoina hyödynnetään liikettä, kosketusta, katsetta sekä hengitystä.
Työpajojen tavoite on lisätä häpeäsensitiivisyyttä terveydenhuollossa: taitoa häpeän tunnistamiseen, sekä uskallusta sen keholliseen ja sanalliseen käsittelyyn.
Lämpimästi tervetuloa, kaikkinesi!
ILMOITTAUTUMINEN:
https://forms.gle/iVCnPFY9NrPxhhNU8
Häpeän lähteillä- palautteista poimittuja:
“Sinun tapasi olla oli mulle niin arvokasta ja elävöittävää, että mitkään sanat ei riitä kuvaamaan sitä. Ihan kuin olisin tullut kotiin. Että näinkin voi ja saa olla ja ilmaista itseään, antaa tunteiden näkyä ja virrata, ilman että siinä oli mitään rajatonta. – Kun olen koko elämäni oppinut piilottamaan omaa herkkyyttäni ja siihenkin liittyy niin paljon häpeän ja vääränlaisuuden kokemuksia, niin on niiiiin tärkeää saada olla ihmisten seurassa, jotka mallintavat toisenlaista olemisen tapaa. Tämä kaikki teki olostani päivän aikana helpon ja turvallisen ja ruokki elinvoimaani, villiä naista ja tyttöä minussa.”
“Ohjaus oli yksi parantavimmista elementeistä koko työpajassa, ja minusta ratkaisevan tärkeässä roolissa siinä, että pystyin ja uskalsin olla niin rehellisesti ja rohkeasti auki ja paljaana. Pidin siitä, että turvallisuutta korostettiin; … Erityisen vaikuttunut olen ohjauksesi rehellisyydestä, aitoudesta, elävyydestä ja virtaavuudesta. Mikä voisi sulattaa ja pehmittää osallistujien häpeää ja jännitystä paremmin, kuin se että ohjaaja on aidosti elävä, tunteva ja tunteensa näyttävä ihminen, joka tuo esille oman haavoittuvuutensa ja keskeneräisyytensä ja kohtaa toiset lämmöllä ja hyväksynnällä. Vaikutuin myös siitä, että ohjaajana samanaikaisesti pidit ja kannattelit tilaa todella turvallisesti ja vakaasti JA istuit piirissä muiden rinnalla rehellisenä ja samanvertaisena ihmisenä. Ohjauksessa oli koko päivän läpi hyvin turvallista ja helppo olla, vaikka aihe oli raskas.”
“Työpajan vahva kehollinen ote oli tosi toimivaa, alkuun se jännitti, mutta hyvin nopeasti jännitys suli, kun keho rentoutui. Kehollisuus toteutettiin valtavan turvallisella tavalla, se oli vaikuttavaa. Kehon liikuttaminen silmät kiinni, pienet välihengitykset ja jatkuva tila tehdä, mikä itselle tuntuu parhaimmalta sekä aktiivinen kannustus sen kuuntelemiseen tuntuivat tärkeiltä. Tällaisen aiheen äärellä ollessa lupa toimia omien rajojen sisältä käsin kuvautuu tosi ollennaisena, minusta siitä huolehdittiin työpajassa taitavasti. Yllätyin, miten parin kanssa, jota en ennalta tuntenut, löytyi työpajassa käytettyjen harjoitusten kautta nopeasti luottamus ja turva asettua häpeän tunteeseen ja myös pyytää itselle sellaista (esim. olkapään koskettaminen), mitä siinä hetkessä tarvitsin. “
Lisätietoa: www.lindatavio.com, kurssit.lindatavio(at)gmail.com
Lisää häpeästä:
Häpeä on voimakas kehollinen reaktio, jonka ydintä sanalliset interventiot eivät tavoita. Se voi kokonaisvaltaisuudestaan huolimatta jäädä piiloon pitkässäkin psykoterapiaprosessissa. Häpeäkulttuuri on niin syvällä suomalaisissa kehoissa, mielissä ja vuorovaikutuksessa, ettei sen ilmenemismuotoja ole helppo tunnistaa. Me kaikki häpeämme, tuotamme häpeää ja häpäisemme. Itseämme ja toisiamme. Mitä tutummaksi häpeä tulee, sen kirkkaammin tähän havahtuu. Häpeä on ydintunne, joka koskee ihmisen merkitystä ja arvoa ihmisenä. Häpeämme sitä osaa itsessämme, joka ei ole tullut vastaanotetuksi riittävällä ymmärryksellä, arvostuksella ja hyväksynnällä. Häpeä herää jos jäämme yksin haavoittuvassa tilassa ilman, että saamme toisilta apua säätelyssä. Häpeä on sosiaalinen tunne: erillisyyttä jaetusta ihmisyydestä ja sen voi korjata vain kokemus todellisen itsen kuulumisesta joukkoon. Erotus terveen häpeän, toisten tuottaman häpeän, sekä sisäistyneen tuhoavan häpeän välillä on tärkeä tehdä. Terve häpeä on hetkellistä ja kohtuullista häpeää omien arvojen rikkomisesta, oman totuuden ohittamisesta tai jaetun ihmisyyden loukkaamisesta. Tervettä häpeää sulattaa vastuunotto, ymmärrys, myötätunto ja anteeksianto. Tervettä häpeää tulisikin seurata syyllisyys, joka pyrkii korjaamaan yhteyttä. Näitä terveitä merkkejä ihmisen tunne-elämässä tulisi vahvistaa ja juhlia.
Häpeä hidastaa terapeuttista työskentelyä, koska se haluaa piilottaa asiat, jotka kipeimmin tarvitsevat vastaanottajan. Häpeän tunnistaminen voi olla vaikeaa, koska se suojautuu moniin eri asuihin. Häpeä voi näyttäytyä yhtä lailla aggressiivisuutena, miellyttämisenä, estyneisyytenä, täydellisyytenä kuin itseinhonakin. Häpeä voi näyttämöllistyä hoitosuhteessa tavoilla, joiden tunnistaminen on tärkeää turvallisen tunnesuhteen syntymiseksi.
Häpeästä kärsivä asiakas virittää häpeää sekä suojautumista häpeältä myös työntekijässä. Omien vastatunteiden ja häpeädynamiikan tunnistaminen on keskeistä korjaavan hoitosuhteen kannalta. Erityisesti kroonisesta häpeästä kärsivien asiakkaiden olisi tärkeä tutustua terapeuttiinsa kehollisena ja emotionaalisena ihmisenä, vastakohtana koko elämän kestäneelle yhteydettömyydelle, joka on saattanut näyttää, mutta ei tuntua yhteydeltä.
Lempeästi tervetuloa tutkimaan häpeän moninaista, omanlaista ja samanlaista maailmaa turvallisen ryhmän ja ohjauksen alla!
Kouluttajasta:
Linda Tavio on psykologi (PsM), integratiivinen psykoterapeutti (Valvira, Kela), sekä psykofyysinen psykoterapeutti, joka on hävennyt (ja toisinaan häpeää) mm. elämänkokemuksiaan, herkkyyttään, eloisuuttaan, aggressiotaan, sekä kehoaan. Hän on löytänyt rakastavien ja kunnioittavien läheisten, lempeän ja aidon psykoterapeutin, turvallisen yhteisön (koulutusverkosto Verso), improvisaation, klovnerian sekä kehotietoisen tanssin avulla portteja ulos häpeästä, kohti omaa viattomuutta, ainutlaatuisuutta, sekä sallittua keskeneräisyyttä. Linda on tuonut viimeisen 10 vuoden aikana ihmisiä yhteen kouluttaen mm. rajoista, luovuudesta, läsnäolosta, kehollisuudesta, sekä kosketuksesta. Lindaa kiehtoo jaetun ihmisyyden tarjoama voima. Hän panostaa koulutuksissa siihen, että ryhmässä jokainen saa olla autonominen yksilö omine tarpeineen ja rajoineen, turvallisessa yhteydessä muihin.
Lue lisää häpeästä:
Understanding and Treating Chronic Shame: A Relational/Neurobiological Approach, Patricia A. DeYoung (2015 & 2021)
Lapsuuden kehityksellinen trauma: syy arvottomuuteen, häpeään ja syyllisyyteen. Juha Klaavu (2023)
Häpeän alkemia, Kaisa Peltola (2022)
Häpeän hoito, Katja Myllyviita (2020)